Näyttää siltä, että lähivuosina datakeskuksia nousee kuin sieniä sateella tänne Pohjois-Pohjanmaalle: esim. Google rakentaa Muhokselle, Meta Iihin ja muitakin neuvotteluja käydään. Kirjoitin datakeskuksista jo aiemmin, ja nyt palaan tarkemmin niiden verotukseen.
Jääkö datakeskuksista verotuloja Suomeen?
Kauppalehden (13.9.2026) arvion mukaan verotuloja voisi Googlelta tulla jopa 1,6-2,1 miljardia Suomeen. Mutta mitä uskoa?
Siinä missä me ihmiset maksamme palkastamme tuloveroa yritykset maksavat voitostaan yhteisöveroa, joka on tällä hetkellä 20 % ja ensi vuonna hallituksen esityksen mukaan 18 %. Esimerkiksi vuonna 2024 suurin yhteisövero oli Nordealla, joka maksoi sitä 142 miljoonaa euroa.
Suomessa yritysten verotus on kevyempää kuin EU-maissa keskimäärin (21.5 %) tai USA:ssa (25,5 %).
Poikkeuksellisen kevyttä yritysten verotus on Irlannissa (12,5 %). Ja yllätys yllätys: Googlen ja Metan Euroopan toimintojen verotus on keskitetty juuri Irlantiin. Esimerkiksi vuonna 2023 Google maksoi noin 587 miljoonaa euroa veroja Irlantiin.
EU:n siirtohinnoittelun sääntöjen mukaan datakeskuksille jätetään Suomeen yleensä vain sen kattamia kuluja vastaava pieni katemarginaali. Veroja maksetaan vain liiketoiminnan voitosta, eli yritykset saavat vähentää poistoina mm. investointikustannuksia ja verovähennyksinä operatiivisia kustannuksia, kuten henkilöstökulut.
Suomessa on yksi suuri pidempään toiminut datakeskus, joka antaa hyvän vertailukohdan. Vielä vuonna 2022 Googlen Haminan datakeskusta pyörittävä Tuike Oy maksoi yhteisöveroa 9 milj €, mutta vuosina 2024 ja 2025 ei enää mitään. Kauppalehti (21.11.2025) kertoo nollaverojen syyksi investoinnit ja ”veroporkkanan” – eli yritysten mahdollisuude vähentää koneiden ja laitteiden kustannukset kaksinkertaisina. Käytännössä siis EU:n ja Suomen lainsäädäntö mahdollistavat sen, että pienellä kikkailulla datakeskustoimijat välttyvät maksamasta yritystoiminnan veroja Suomeen.
0 € on vähän eri suuruusluokkaa kuin Kauppalehden 2 mrd arvio datakeskusten mahdollisesta verotuotosta. Siinä ovatkin mukana kaikki suorat ja välilliset verotyypit ja veroluontoiset maksut (kiinteistövero, sähkövero, rakennustyöntekijöiden palkkaverot ja työnantajamaksut, urakoitsijoiden yhteisövero sekä alihankintaketjun verot ja maksut). Lisäksi kotimaisten investointien osuus ja veroaste voivat todellisuudessa poiketa arviosta huomattavastikin.
Lisäksi täytyy huomioida, että valtaosa tästä tuotosta tulee rakennusaikana, ja pysyvää tuloa on luvassa käytännössä vain kiinteistöverosta ja sähköverosta. Jotta yhteisöverotulot saataisiin pysymään Suomessa, tarvittaisiin EU-tason sopimusta, mikä ei olekaan ihan läpihuutojuttu. Olisiko toinen vaihtoehto puuttua siihen, miten suuryritykset voivat kikkailla investointien poistoilla ja verovähennysoikeuksilla? Tuntuu hupsulta, että samaa periaatetta sovelletaan silloin, kun Salon Seija ostaa kampaamoonsa uudet hiustenkuivaajat tai Seppo pientilalleen traktorin, ja silloin, kun Googlen, Metan tai Tiktokin datakeskus hankkii miljardien eurojen arvosta palvelimia Yhdysvalloista tai Kiinasta.